OH-AYO MATKALLA MARMANDEEN
JA TAKAISIN
Pilotit Kaj Granström ja Paavo
Seiro
Ja tässä on alustavasti suunniteltu meno reitti...
Ja tähän väliin toivottavasti reissulta kuvia ja textejä.. sivuja
päivitetään lennon edetessä..
Ja jos oikein menee tätä reittiä takaisin...
Kone Malmin kentällä odottamassa odottamassa H-hetkeä...
Ylläolevalla koneella nokka pitäisi ottaa kohti ranskaa. Kone juuri
huollettu, joten sen puolesta ei pitäisi ongelmia olla.
Kartat ja muut romppeet on jo hoidettu
kuntoon, Visassa on potkua ja
yhteydet sääherraan tilattu.
Kuvanoton 26.05.06
hetkellä pilvet matalalla,
mutta vielä ei ole kiire.
30.05 Nyt ollaan jo niin pitkällä että
ollaan päästy lastaushommiin, kuten kuvasta näkyy.Huonoja
kelejä on luvassa varsinkin Ruotsiin, saas nähdä miten käy. Torstaiksi tulee
myrskykeskus
eteläsuomeen joten olisi pakko päästä huomenna pois täältä, muuten menee
plörinäksi koko homma!
Maarianhaminassa sitten taas viestitään... jos ei sää töki.. Paavo ihmettelee
puuttuuko jokin ja
aina puuttuu jotakin.. on ainakin mietteliään näköinen...
31.05 OH-AYO
ilmassa kohti maarianhaminaa. Sää kylläkin kohtalainen. Kun tankkaamme koneen
Maarianhaminassa jatkamme välittömästi kohti Kalmaria. Paavo vasemmalla ja
Kaj oikealla eli pilot-
tina. Jotain kiinnostavaa tuntuu olevan oikealla. Maaranhaminan
saaristoa taustalla.
01.06 Maarianhaminan jälkeen lennettiin
melko hyvässä säässä pitkin ruotsin itärannikkoa pitkin.
Laivoja näky kovasti liikkuvan saarten välissä.
Noin puolessa välissä kohti Kalmaria
jouduttiin matalaan keliin. Mietimme mitä tekisimme ja
eihän siinä muuta sitten auttanut kuin oli pakko suunnata varakenttäämme
kohti, joka oli
Skavsta. Lähestyämme kyseistä kenttää sää näytti hiukan paranevan ja
uskalsimme suunnata
kohti alkuperäistä päämääräämme Kalmaria. Pääsimme lopultakin kun
koukkasimme reilusti
sisämaan kautta. Hyvät myötätuulet ja lentoajaksi Kalmariin tuli 2.5 tuntia.
Näin se matka etenee ;-)
Lopultakin Kalmarin kentällä ja kuten
maasta näkyy vetinen keli oli ollut täälläkin, mutta
me päästiin kuivana laskuun saderintamien välitse.
Siinä purkaessamme kasseja koneesta
taivaskin alko hymyileen. Ei muutakuin yömajan etsintään
ja aamulla aikaisin pirteänä kentälle. No muutamat oluset ruuan kanssa matkan
kunniaksi ja mitä
enemmän mennään alaspäin kelit lämpenee ja matka alkaa etenemään.
Paavolla taas unohtunut jo-
takin... verovappaat Maarianhaminasta?
01.06 Aamulla päästiin lähtemään kohti Parchimia,lennettiin Bornholmin yli.
Sää ei ollut kehuttava,jouduttiin kiertämään pahimpia sadekuuroja kun
pilvet roikkuivat matalalla.
Muuta VFR liikennettä ei juuri ollut huonosta säästä johtuen.Päästiin hyvässä
myötätuulessa perille.
Kuvissa näkyy meren ylitys ja
Bornholmin ohitus.
Pilvet matalalla paikoin, mutta matka jatkuu...
02.06 Tankkauksen jälkeen taas huonossa säässä kohti Kasselia.Lentokorkeus
vaihteli 2000 ja 500
jalan välillä. Kone ainakin pysyy puhtaana kun lennetään koko ajan
vesisateesa!Tehtiin taas sään
takia koukkauksia. Onneksi on edes myötätuulta koko ajan,keskinopeus
n.110kts.Tultuamme laskuun
oli lämpötila Kasselissa 8 astetta.Hyvää kesänalkua! Huomenna yritämme
kaikesta huolimatta perille.
Kasselin keskustaa...
Ja sitten toisesta kuvakulmasta.. ei oo tytöt kesäasuissa...
Lähdön jälkeen kuva Kasselin maisemista. Ollan tällä hetkellä Nancyssä ja
etsitään ruokaa ja
yösijaa...
Lähellä ranskan rajaa sää paranee.Tankilla Bourgesissa.
Korkeus 4000ft ennen Marmandea.
02.06 Kotka on laskeutunut Marmandeen, illanvietto alkaa...
Yöllinen viesti sitten Klo: 03:00 03.06:tta.. (sivunpitäjä)
Saatiin lentää lopultakin hyvässä säässä Kasselista Nancyyn ja
Bourgesehin kentälle ja tankkausten
jälkeen määränpäähän Marmandeen. Noin 15 tuntia tuli lennettyä
vuoronperään toisen toimiessa
kartturina ja yhteydenpitäjänä. Retki omituinen, pitkät matkat huonossa
säässä, kun sää ollut haas-
tava, mutta lopultakin sitten tultiin perille. YIPPII YIPPII Onpa hieno olo olla
Ranskanmaalla, täällä
ei Vodka virtaa eikä Balalaikka soi vaan punaviiniä enemmänkin patonkia
posket pullollaan.... Äsken
oltiin kentän hienosti järjestetyssä illanvietossa, kaikki olivat innoissaan,
kun jokin oli tullut jopa suo-
mesta asti. Niin ja me Suomalaiset ollaan ylpeitä kun muut lähtivät
nukkumaan, olivat Suomalaiset vii-
meiset Grumman lentäjät jotka pysyivät jalkeilla. No Englantilaisista oli
hyvää vastusta, mutta ei ne-
kään pysyneet mukana. Mehän oltas jatkettu, mutta seura uupui ja mentiin
sitten nukkumaan 03 yöllä.
JIPPII OH-AYO ... Vielä kun saatte sen Norman Whistler
Trophyn, mulla se on ollut jo kaksi kertaa... (sivunpitäjä)
Tänään on taas ollut kiireinen päivä.Ollaan bussiretkellä ja sen jälkeen
heti illanviettoon.
Grummanien rivistö.
Eilen oli juhlaillallinen ja sen yhteydessä jaettiin palkintoja erilaisista
saavutuksista,mekin saimme pari pystiä!
Soulaciin käytiin tutustumassa lentäen.Kuva marmanden kentältä missä on
28grummania.
Täällä on kesäinen keli kuten näkyy...Ollaan Soulacissa syömässä.24
grummania lensi tänne,lento kesti tunnin.
Soulacin kentällä Biskajanlahden rannalla syötiin meren antimia.Matkalla
kenttien välillä piti olla
tarkkana kun samalla reitillä oli parikymmentä muuta grummania lentämässä
sekä kotkan näköisiä isoja lintuja.
(Kuvissa ollaan syöty ja toisessa konemme lentää víinitarhojen
yli,Bordeauxin kaupunki siivenkärjen takana.)
Aamulla alkaa paluumatka kohti kotia.
Matkalla Soulacista takaisin Marmandeen
06.06 tässä seistään Marmandessa tankkausjonossa ennen kotimatkan alkua..
Ja sitten kännykän textiviestissä seuraavaa 06.06
Tänään lähettiin heti aamusta kotiinpäin. Seuraava tankkaus Bourgesissa.
Kovan vastatuulen takia
keskinopeus vain 90 notsia ja korkeus 4000 jalkaa, että pääsisimme muutaman
vuoren yli. Seuraa-
va laskupaikka poikkeuksellisesti Reims-Prunay (LFQA), jossa syötiin kentällä
patongit ranskalai-
seen tapaan ja kun sadekuuro lakkasi niin heti ilmaan. Ranskan
joustava lennonjohto selvitti
meidät
suoraan kohti Belgian rajaa. Lensimme Belgian yli sekavien rajoitusalueiden viidakossa kohti Hollantia
ja laskeuduimme pienelle, mutta
hienolle Teugen (EHTE)
kentälle, jonne jäädään yöksi. Päivällä
lennettiin hyvässä säässä,
mutta vastatuulessa kolmen maan
ilmatilassa ja olimmeradioyhteydessä
monen eri lennonjohdon kanssa. Välillä
kuului radiosta kun joku muu Marmandesta kotiinsa lähtenyt
Grumman lensi jossain muualla euroopan
taivaalla. Matkaa
taittui noin 1000km taivaalla. Nyt hotelliin
nukkumaan ja kone lähtee ilmaan
heti aamusta.. silleen..
Pariisi horisontin takana...
Waterloon ohitus
Perillä hollanissa Teugenin hienolla kentällä,
ei muuta kuin syömään..
Hollannin tunnusmerki, puukenkiä ei
näkynyt..
Aamulla lähdettiin teugenista kohti sönderborgia
hienossa säässä,tässä lähellä saksan rajaa.
Tanskan sönderborgia, täällä pidettiin
kahvihetki...
Lensimme tunnissa roskildeen.Koko ajan
vastatuulta...
Tyypillisiä tanskalaisia taloja
roskildessa..
Viikingit ovat tulleet satamaan!
Huomenna 07.06 yritetään lentää kotiin jos sää sallii ollaan
iltapäivällä malmilla.
07.06 tässä ollaan tanskan ja ruotsin välissä ja korkeus 3000 jalkaa, jos
kelit pysyy niin tämä on
viimeinen matkapäivä.
Ruotsin päällä on jonkun verran pilvisyyttä ja välillä kohtalaista
turbulenssiä,turvavyöt on
pidettävä kireinä.
Tukholman kohdalla tutkalennonjohtaja pyytää meitä nousemaan 4000 jalkaan
vilkkaan
liikenteen takia. Arvio että ollaan Malmilla 17:00 aikoihin, eli 07.06:tta.
Tässä palkintosaalis Norman
Whisler kiertopalkinto ”haastavimmasta lennosta” sekä pokaali
pisimmästä lennosta sekä
tervetuliaispullot Bordeaux punaviiniä. Saimmepas mekin nimemme
Laurin lisäksi...
OH-AYO
laskeutui Malmin radalle 36 keskiviikkona 07.06 klo 17:30 suomen aikaa. Lensimme
GPS:n tietojen mukaan yhteensä n.
3053 mailia (5654 km.) lentoaikaa tuli reilut 29 tuntia,
keskinopeus n. 105 solmua (195km/h).Laskeuduimme yhteensä 17 kertaa ja 13:lle
eri kentälle
Polttoainetta tankattiin n. 900 litraa sekä 2 litraa öljyä.
Paluumatkalla
sää oli koko ajan erittäin hyvä, joskin Tanskaan asti oli vastatuulta mutta
Ruotsissa ja
Suomessa
taas myötistä. Ainoat vaikeudet oli menomatkalla
sään kanssa etelä-Ruotsissa ja etelä-
Saksassa. Grumman
toimi loistavasti ja matka oli muutenkin erittäin onnistunut. Näimme
upeita
maisemia ja tapasimme ystävällisiä ihmisiä ja laskeuduimme hienoille kentille joista varsinkin Hollannissa
sijaitseva Teugenin (EHTE) kenttä on mainitsemisen arvoinen. Vaikka kenttä oli pieni siellä oli sekä
moottori-
että
purjelentotoimintaa ja vielä laskuvarjo-
ja lennokkitoimintaa. Kaikki oli hyvin järjestettyä ja kentällä
oli
viihtyisä ravintola terasseineen missä pystyi jopa tilaamaan kahvia suomeksi! Lisäksi kenttä sijaitsi lähellä
keskustaa,
kuten kaikki muutkin kentät joilla kävimme. Itse asiassa Malmikin saisi olla vähän lähempänä
Helsingin
keskustaa, näin on näköjään muuallakin Euroopassa!
Huvittava
piirre oli myöskin että ainoat kentät joilla liikkuminen oli rajoitettua löytyi
tietysti pohjoismaista,
Ranskassa
ja Hollannissa ei ollut yli metrin korkeita aitoja kenttien ympärillä,
lukituista porteista puhumattakaan!!
Ja tässähän ne onnelliset voittajat kotiutuneena. Ei muuta kuin ensivuoden
matkaa mietti-
mään ja mahdollisesti useammalla koneella... jookos...